Julistus, joka laadittiin ennen COP21-kokousta
Ihmiskunnan oikeuksien yleismaailmallinen julistus (Déclaration universelle des droits de l’humanité) laadittiin vuonna 2015 Pariisissa järjestetyn YK:n ilmastonmuutoskonferenssin (COP21) yhteydessä. Tämä konferenssi oli kansainvälisen ympäristödiplomatian merkittävä hetki, jonka päätavoitteena oli maailmanlaajuisen ilmastosopimuksen solmiminen. Tässä yhteydessä presidentti François Hollande antoi entiselle ympäristöministerille Corinne Lepagelle tehtäväksi muotoilla tekstin, jonka tarkoituksena on edistää universaalia eettistä lähestymistapaa planeetan suojeluun, sukupolvien väliseen solidaarisuuteen ja ihmisarvoon.
Corinne Lepage (keskellä) ja François Hollande (oikealla)
Corinne Lepage, lakimies ja vuosikymmeniä ympäristöoikeuden parissa toiminut vaikuttaja, kokosi työryhmän, joka koostui juristeista, asiantuntijoista ja kansainvälisten instituutioiden edustajista. Syntynyt teksti on tietoisen ytimekäs ja helposti lähestyttävä, jotta mahdollisimman monet toimijat voisivat omaksua tai tukea sitä kulttuurista, poliittisesta järjestelmästä tai oikeusjärjestelmästä riippumatta.
Termi “julistus” viittaa symboliseen asiakirjaan, jolla ei ole oikeudellisesti sitovaa voimaa, mutta joka kantaa eettistä tai filosofista suuntaa. Se jatkaa suurten yleismaailmallisten tekstien perinnettä, kuten vuoden 1789 ihmis- ja kansalaisoikeuksien julistusta tai Yhdistyneiden kansakuntien vuonna 1948 hyväksymää ihmisoikeuksien yleismaailmallista julistusta.
Julkaisemisestaan lähtien ihmiskunnan oikeuksien yleismaailmallinen julistus on käännetty useille kielille ja sitä on levitetty laajasti kansallisille ja kansainvälisille instituutioille. Sitä on esitelty eri foorumeilla, erityisesti UNESCOssa, ja useat hallitukset, paikallisviranomaiset sekä kansalaisjärjestöt ovat tukeneet sitä.
Oikeudet ja velvollisuudet yhdistävä arkkitehtuuri
Yksi tämän julistuksen erityispiirteistä on sen tarjoama tasapaino ihmiskunnalle tunnustettujen kuuden perusoikeuden ja kuuden vastaavan, symmetrisesti muotoillun velvollisuuden välillä. Tämä lähestymistapa pyrkii yhdistämään oikeuksien tunnustamisen sekä yksilölliseen että kollektiiviseen vastuuseen.
Kuusi perusoikeutta:
- Oikeus terveelliseen ympäristöön:
Jokaisella nykyisellä ja tulevalla ihmisellä on oikeus elää ympäristössä, joka edistää hänen terveyttään, hyvinvointiaan ja kehitystään. - Oikeus vastuulliseen, oikeudenmukaiseen ja kestävään kehitykseen:
Tämä oikeus korostaa luonnon tasapainoa kunnioittavan, sosiaalista oikeudenmukaisuutta ja sukupolvien välistä solidaarisuutta arvostavan kehityksen merkitystä. - Oikeus maailmanlaajuisten yhteisten resurssien säilyttämiseen:
Tietyt maailmanlaajuisen luonnonperinnön osat – kuten ilmasto, valtameret, ilma, makea vesi ja luonnon monimuotoisuus – katsotaan yhteisomaisuudeksi, jota on suojeltava koko ihmiskunnan hyväksi. - Oikeus rauhaan:
Rauha määritellään ihmiselämän ja planeetan suojelun olennaiseksi edellytykseksi. - Oikeus biologiseen ja kulttuuriseen monimuotoisuuteen:
Kulttuurien ja elämänmuotojen monimuotoisuus tunnustetaan rikkaudeksi, jota on suojeltava ja kunnioitettava. - Oikeus tietoon ja osallistumiseen:
Tämä oikeus takaa jokaiselle pääsyn ympäristötietoon ja mahdollisuuden osallistua yhteisöä koskevaan päätöksentekoon.
Kuusi vastaavaa velvollisuutta:
-
Kunnioittaa elämää kaikissa sen muodoissa:
Ihmiskuntaa kutsutaan tunnustamaan elämän luontainen arvo ja toimimaan sitä kunnioittaen. -
Olla vahingoittamatta muita tai ympäristöä:
Tämä velvollisuus asettaa yleisen periaatteen vahingon välttämisestä niin yksilöitä kuin ekosysteemejä kohtaan. -
Tehdä yhteistyötä muiden kansojen ja sukupolvien kanssa:
Solidaarisuus, yhteistyö ja kulttuurien välinen vuoropuhelu nähdään yhteisen hyvän edellytyksinä. - Toimia oikeudenmukaisesti ja reilusti:
Resurssit ja vastuut on jaettava tasapuolisesti globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteiden mukaisesti. -
Suojella planeettaa ja sen luonnollista tasapainoa:
Ihmiskuntaa kehotetaan olemaan ylittämättä kriittisiä ekologisia rajoja. - Toimia tunnollisesti ja vastuullisesti:
Tämä velvollisuus kutsuu jokaista arvioimaan tekojensa seurauksia ja käyttämään harkintakykyä.
Kaikki nämä oikeudet ja velvollisuudet muodostavat moraalisen kehyksen, jonka tavoitteena on kannustaa kollektiiviseen tietoisuuteen planeetan laajuisista haasteista eettisestä ja sukupolvien välisestä näkökulmasta.
Sitoutuminen osana institutionaalista tukea
Sveitsin Grand Orient ja Afrikan Grande Loge Traditionnelle Symbolique kuuluvat nyt niihin lukuisiin tahoihin, jotka ovat ilmaisseet tukensa ihmiskunnan oikeuksien yleismaailmalliselle julistukselle. Heidän allekirjoituksensa julkistettiin tekstin kymmenvuotisjuhlan yhteydessä, jota vietettiin kansainvälisessä konferenssissa Genevessä, Yhdistyneiden kansakuntien tiloissa 13. toukokuuta 2025.
Tämä tilaisuus, joka korosti tekstin jatkuvuutta ja vaikuttavuutta, kokosi yhteen poliittisia, järjestö- ja akateemisia vaikuttajia. Useat instituutiot uudistivat tai vahvistivat tilaisuudessa sitoutumisensa julistukseen, mikä vahvisti sen roolia nykyajan eettisen pohdinnan viiteasiakirjana.
Marseillen asianajajaliiton allekirjoitus vuonna 2017
Tässä kontekstissa Sveitsin Grand Orientin ja Afrikan Grande Loge Traditionnelle Symboliquen osallistuminen on osa laajempaa pyrkimystä tunnustaa julistuksessa esitetyt periaatteet. Tämä teksti, joka on avoin kaikille sen arvoja tukeville tahoille, on saanut vuoden 2015 jälkeen laajaa tukea niin valtioilta, kansainvälisiltä järjestöiltä, paikallisviranomaisilta kuin kansalaisyhteiskunnan toimijoilta – ja nyt myös vapaamuurarijärjestöiltä.
Asteittainen leviäminen eri foorumeilla
Julkaisemisestaan lähtien ihmiskunnan oikeuksien yleismaailmallista julistusta on viety monille pohdinnan ja yhteistyön areenoille. Sitä on esitelty erityisesti YK:n yleiskokouksessa, Euroopan parlamentissa, UNESCOssa sekä useissa hallitustenvälisissä ja kansalaisjärjestöjen vuoropuheluissa. Paikallisviranomaiset Ranskassa ja ulkomailla ovat myös hyväksyneet julistusta tukevia tai sen tunnustavia kannanottoja.
Sen levittäminen on perustunut jatkuvaan viestintästrategiaan, joka sisältää julkaisuja, seminaareja, työpajoja ja tapaamisia. Julistukselle omistetulla verkkosivustolla on saatavilla tekstin täydellinen versio useilla kielillä sekä päivitetty luettelo allekirjoittajista.
Julistuksen läsnäolo eri yhteyksissä – koulutuksessa, kestävässä kehityksessä, diplomatiassa ja kulttuurissa – osoittaa sen monialaisen luonteen. Se toimii joustavana työkaluna jokaiselle toimijalle, joka haluaa sitoutua globaaliin eettiseen dynamiikkaan.
Johtopäätös
COP21-kontekstissa syntynyt ja maailmanlaajuista eettistä lähentymistä tavoitteleva ihmiskunnan oikeuksien yleismaailmallinen julistus kerää edelleen monipuolista tukea. Sen oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon perustuva rakenne, ei-sitova luonne ja saavutettavuus mahdollistavat sen, että monet institutionaaliset toimijat voivat omaksua tai tukea sitä.
Sveitsin Grand Orientin ja Afrikan Grande Loge Traditionnelle Symboliquen allekirjoitukset täydentävät tätä kehitystä ja sitouttavat nämä kaksi vapaamuurarijärjestöä tekstin periaatteisiin. Tämä osallistuminen on vapaaehtoista, avointa ja julistuksen hengen mukaista, ja sen päätavoitteena on edistää jaettua tietoisuutta ihmiskunnan ja planeetan tulevaisuuteen liittyvistä haasteista.
